Recently in Politiikka Category

Toriparkki on puhuttanut valtuustoa sekä kaupunkilaisia vuosia. Kaavapäätös meni valtuustossa läpi hiuksenhienosti, kuten niin moni muukin päätös. Päätöksen puolelle kallistui moni valtuutettu, puoluekannasta riippumatta. Heidän myönteisyytensä ehtoina olivat, että rakentamispäätös alistetaan valtuustolle ja että rahoitus saadaan pääosin ilman kaupungin rahoitusta.

Vihreiden valtuustoryhmä oli yksimielisesti toriparkkia vastaan. Emme oikein usko, että parkkipaikkojen piilottaminen torin alle lisää elävyyttä tai edes henkilöautoilun vähenemistä kaupungin keskustassa. Keskustan alueella on näihin päiviin asti ollut maksuttomia paikkoja varsin runsaasti. Tällä viikolla on aloitettu Laaksokadun ja Kisapuiston parkkialueilla veloittaa pysäköinnistä – vihdoinkin. Kuinka kukaan voi kuvitellakaan, että toriparkkiin ajaa kukaan, jos keskustan tai sen liepeiden maksuttomat paikat olisivat jääneet käyttöön?

Toriparkki on osa keskustan kehittämisen kokonaisuutta. Olemme porukalla miettineet kokonaisuutta, parkkiluolaa osana sitä. Vähentääkö parkkiluola pysäköintiä katujen varsilla? Lisääntyykö sitä kautta viihtyvyys ja elävyys keskustassa? Marketit ovat rakentuneet keskustan ulkopuolelle ja ovat ohjanneet kaupassakäyntiä pois keskustasta. Ja markettien vetovoimaisuutta on lisätty mm. lisäämällä parkkimahdollisuuksia.

Polkupyöräkin toriparkkiin

Voisimmeko me vihreät tukea toriparkin rakentamista? Parkkilaitoksia on maailmalla myös polkupyörille. Amsterdamissa on polkupyöriä valtavan paljon. Niitä on kytkettyinä siltojen kaiteisiin ja puihin sekä monikerroksiseen parkkitaloon. Toriparkkikysymys tulee uudelleen valtuuston keskusteluun ja päätöksentekoon kesäkuussa. Me tuemme sitä, kun saamme varmuuden, että toriparkkiin rakennetaan myös polkupyörille turvallista säilytystilaa, joihin voi pyörän lisäksi laittaa vaikkapa kypäränsä. Ympärivuotinen pyöräily helpottuisi osaltaan, mikäli pyörää voi pitää lumettomassa paikassa. Toriparkin toteuttaminen pelkästään henkilöautoilun näkökulmasta ei ole perusteltavissa.

Kevyenliikenteen lisäämiseksi toivomme pyöräparkkeihin parannuksia myös yksityisten kiinteistöjen omistajilta. Pyörän päältä on huomattavasti helpompi piipahtaa kivijalkakauppoihin, kahviloihin, elokuviin… Ovathan kauppaliikkeet ymmärtäneet keventää ja helpottaa asiakkaidensa liikkumista kassien säilytyslokeroillaan, miksei siis myös polkupyörien? Nykyiset pyörät ovat satojen eurojen menopelejä ja kaikki olemme kuulleet jälleen tänä keväänä kuinka paljon pyörävarkauksia tapahtuu.

Lisäksi hyviä ja turvallisia polkupyörien säilytysmahdollisuuksia tulisi saada koulujen ja oppilaitosten yhteyteen sekä liikenteellisiin solmukohtiin.

Keskustan kehän sisälle tulee saada oikeasti kävelylle ja kevyelle sekä joukkoliikenteelle suotuisammat olosuhteet.

Pyöriä,pyöriä,pyöriä.... Niitä riittää. Myös Lahessa ovat pyörät lisääntyneet - se on hyvä!

Ydinvoimaa tuotetaan ympärimaailman monen sadan reaktorin kapasiteetilla. Jos sillä, ydinvoimalla, ei olisi niitä riskejä ja uhkia, kuten maanjäristys ja siitä seuraava tsunami. Ihmisen erehtyväisyys ja huolimattomuus, niin olisihan se, jos jätökset vielä hoideltaisiin satojentuhansien vuosien turvaan ihan ok.

Mutta kun niin ei ole. Ihmiset ovat rakentaneet ydinreaktorit järistysherkille vyöhykkeille. Suorastaan onnettomuuksien kannalta tyrkylle.

On tuskallista katsoa kauhua japanilaisten ihmisten kasvoilta kun he arvioivat tulevaisuuttaan. Japanissa syödään paljon kalaa. Kalansyötiä uhkaa saasteet jotka ovat valuneet merialueelle. Vaikutuksia ravintoketjuun ei voida heti todentaa ja aika näyttää mitkä seuraukset tapahtumalla on. Japanin lisäksi järistysherkät alueet USA:n länsirannikolla odottavat todennäköisesti vuoroaan jo lähivuosien tai  vuosikymmenten aikana.

Meillä on annettu kaksi periaatteellista lupaa Fennovoimalle. Toivon sydämestäni, että suomalainen insinööri kehittää jotain parempaa tilalle.

Minusta on outoa luottaa Posivan luolastojen kestävyyteen, kun muutaman viikon takainen järistys Mäntsälän seudulla halkoi kallioita. Suomalaista peruskalliota, jota meille on markkinoitu maailman kaikkein vakaimpana maaperänä johon ydinjätteen voi turvallisesti sijoittaa maailman tappiin saakka.

En voi välttyä ajatukselta, että ihminen on omahyväinen hölmö ja lyhytnäköinen, vaikka maailmalla, myös Suomessa on korkeasti koulutettuja viisaita ihmisiä, eritoten insinöörejä. Miksi insinöörin tarvitsee jättää jälkeensä mammuttimaisia tekeleitä kuten ydinvoimaloita? Miksi pieni tuulivoima ei kelpaa kehitettäväksi samalla insinöörien voimalla ja tahdolla?

Silmät auki ja eteenpäin.

” Jossain kaupungissa
on maailma näytteillä.
Mitä täällä on?
Aina samoja pieniä ilmiöitä
eikä vieläkään tuulivoimaa”

- anni sinnemäki -

Mitkä ovat olleet ne vaalit, joissa persujen suuruus on mitattu? Mielestäni ei missään. Ennen on gallupit olleet galluppeja ja vaalit vaaleja, joista lähtien seuraavaan kertaan suuruudet on mitattu.

On hämmästyttävää median toimintaa napata mukaan yhteen jos toiseenkin tilaisuuteen pelkkien galluppien perusteella. En tietenkään vähättele galluppien lukemia, jos nousu on huimaa, se on sitä.

Samaa linjaa noudattaa niin suomalaisten kustantama YLE kuin iltapäivälehdistö, maakuntalehdet ja muu media.

Ei aivan vuotta, mutta reilusti puoli vuotta. Siitä kun viimeksi kirjoitin blogiini. Ensin ajattelin pitää vain pienen tauon, mutta yllätyksekseni oli helppoa venyttää uudelleen alkamista. Monta kertaa olisi ollut asiaakin. Silti on jäänyt kirjoittamatta. Määrätynlaista laiskuutta, tunnustan. On ollut helpompaa lueskella muiden kirjoittamia juttuja, kirjoja…

Lapsenlapset ovat tänä aikana lisääntyneet pikkuisella Eliel Andersilla, joka syntyi syyskuussa. Hurmaava. Kuten ne kaikki viisi muutakin.

Politiikka on rauhoittunut jälkeen UusiKunta –hankkeen. Hieman jäi kirvelemään, vaan ei auta itku markkinoilla, eikä varsinkaan voi mitään sille jos jotkut eivät näe nenäänsä pidemmälle. Luin syksyn aikana aika monta kirjaa. Yksi niistä oli Osmo Soininvaaran Sata-komitea eli miksi päättäminen on niin vaikeaa. Vaikka sitä on ollut mukana Lahti-kaupungin päättäjänä jo vuosia, avasi Soininvaara silmät näkemään sosiaali- ja terveys -kokonaisuutta havainnollisesti ja ymmärrettävästi. Ei sitä sivusta seuraamalla oikein voisi käsittääkään kuinka paljon on esimerkiksi tukia ja etuisuuksia. Osa niistä lyö korvalle toista ja saa aikaan mitä kummallisimpia solmuja.

Kun tuen tai etuisuuden tarvitsija on usein monin tavoin heikommassa tilanteessa kuin esim. terve työssäkäyvä ihminen tarvittaisiin ammattikunta, joka oikeasti on halukas auttamaan niin, että ihmiselle löytyisi se oikein muoto. Mutta semmoisen ammattikunnan kouluttaminen ja palkkaaminen vaan nostaisi kuntien menoja ja saisi aikaan paineita verojen ja taksojen nostamisia. Siksipä olisi KAIKKEIN PARASTA, että tämä Soininvaaran kuvaama ja valtakunnassa vallitseva viidakko raivattaisiin ja saataisiin yksinkertaisemmaksi ja tavallisen ihmisen käyttöön sopivaksi. Nyt se on kaukana siitä. Ei siis ihme, että Soininvaara oli mietinnön tultua julki pettynyt sekä sen sisältöön, että myös siihen miten etujärjestöt asennoituivat puolustamaan olemassa olevia etuja ottamatta kokonaisuutta huomioon.
Kalliiksi tämä sote Suomelle tulee nykyisillä järjestelmillä.

Jospa näillä aloittaisin uuden kirjoittelemisen kauden, ei siis aivan kuukausien pausseja, enää.

Onnellista tulevaisuutta, aivan ensiksi uutta vuotta 2011!

Suurella sydämellä ja kovalla työllä aikaan saatu Lahden konserttitalo, jonka puuhasivat Lahteen Juhana Kurki-Suonio joukkoineen on tilanteessa, jollaista ei oikein voi ymmärtääkään. Säätiö, joka taloa hallinnoi on jättämässä purkupyynnön, koska sillä ei ole rahaa remonttiin. (15 miljoonaa euroa). Ja toisaalta se ei tietenkään haluaisi taloa purettavaksi. Asiamies Paula Kurki-Suonio ja säätiön hallitus on puun ja kuoren välissä. Kukaan ei taloa osta edes eurolla, koska remontti on ehdottoman tärkeä. Tontti on kaupungin ja kaupunki on taannut säätiölle lainoja, josta syystä kaupungillakin on tiukka yhteys taloon. Kaupungin tilakeskus on todennut, ettei korjaamista kannattasi tehdä.

Erittäinkin kimuranttia. 

Talo on 50-luvun ensimmäisiä nimenomaan konserttitaloksi rakennettu. Minulla on siihen fyysisesti läheinen suhde, sillä asuin aivan naapurissa koko kouluaikani. Koulusta sai edullisia lippuja kaupunginorkesterin konserttiin, joita Urpo Pesonen johti. Tykkäsin erityisesti seurata parvelta lyömäsoittajaa (silloin oli vain yksi).
Välillä konsarilla oli musiikkiopiston esityksiä, joissa oli tuttuja soittajia. Suuri haaveeni olisi ollut saada joku semmoinen instrumentti, jota itse olisin voinut päästä muskariin soittamaan, mutta silloin vanhempani eivät siihen taipuneet, niin sitten soitin nokkahuilua ja äidin pientä urkuharmoonia (se nököttää edelleen olohuoneemme koristuksena).
Huippua oli, kun oli muotinäytöksiä: ihania naisia, ihania vaatteita, kahisevia helmoja Lenita Airisto...
Ja toisinaan livahdin kellarin keilahalliin seuraamaan taitavia heittoja.Hotelli ja ravintola Salpaus toimivat, mutta ikä eikä kiinnostus olleet vielä riittävät...Mutta hotellinjohtajan poika oli samalla luokalla ja istui vieressäni Vuorikadun koulussa.

Entinen toimialajohtaja Matti Liukko esitti minusta mahtavan idean: remontoidaan konsari UudenKunnan valtuustosaliksi. Entisessä kauppakujassa/kirjastossa - siinä tilassa johon mennään Hollolankadun puolelta voisivat  olla valtuustoryhmien kokoustilat. Talossa on jo hyvät keittiötilat. Nykyinen kaupungintalo voisi toimia seremoniallisena keskuksena. En uskoisi, että museolla olisi tätä suunnitelmaa vastaan mitään. Jostain syystä ajatus ei ole saanut vastakaikua.

Torinkaava ei Lahden keskustan elämää vilkkaamaksi taio!

Uudelleen vilkastuva väittely toriparkki vai ei jakaa valtuusto kahtia. Kumpi puoli vahvempana – sitä on vaikea veikata. Torinkaava on laadittu vain ja ainoastaan mahdollistamaan toriparkin rakentaminen. Kaikki muut kaavassa olevat muutokset voidaan toteuttaa ilman kaavamuutostakin.

Niitä toimenpiteitä, joilla torin ympäristön liike- ja muuta elämää saadaan vilkastumaan, ei kaava lupaa eikä takaa. Ei ole kaavalla mahdollistakaan. Muutos, vilkkaampi liike-elämä luodaan ihan muilla keinoin. Torin ympäristössä on asumista ja liikehuoneistoja. Liikehuoneistoissa yhä useammassa on senkaltaista toimintaa, joka ei vilkkautta lisää. Kukapa näyteikkunaostoksiakaan nykyisin tekee? Meillähän on netti. Katsotaan tarvikkeet ja tavarat kotona lämpimässä! Eipä sen puoleen ole niissä kampaamoiden, ravintoloiden,  kirpputorien ynnä muiden ikkunoissa paljon katselemista olekaan. Sekin vähä  jota voisi katsoa on teipattu umpeen. (esimerkkinä vaikkapa SPR:n Kontti, mainio ostospaikka muuten)

Käsitykseni mukaan järjestyksen pitää olla: ensin matkakeskus, ja kun Ranta-Kartano on saatu rakentamisen alkuun, niin sen jälkeen voi olla perusteltua miettiä, onko toriparkilla tarvetta.

Keskustan alueella asuu jo nyt vanhempia ihmisiä. uskon Tulevina vuosina keskustan alueella ikääntyvien määrän entisestään lisääntyvän. Omakotitalon huolehtiminen jätetään nuorempien harteille ja muutetaan palveluiden äärelle. Monet joutuvat luopumaan autoistaan terveydellisistä syistä. Monet itseni ikäiset suunnittelevat luopuvansa ihan vapaaehtoisesti autoistaan. Meillä on loistavat liikkumismahdollisuudet keskustassa ja keskustasta. Jotain muuta keskustassa liikkuva tarvitsee kuin parkkipaikkaa.

Mutta on päätös torikaavasta kumpi tahansa, sen kanssa sitten elellään. Tottahan on, ettei tällä päätöksellä vielä rakennuslupaa anneta, mahdollisuus ainoastaan.